Ensilän historiaa
Tampereen Kisatoverit osti Aitolahden (silloin itsenäinen kunta) Hirviniemestä Ensilä-nimisen huvilatilan 4,7 hehtaarin rantatontin rakennuksineen, jossa rantaviivaa on n. 350 metriä ja alueeseen kuuluvan Kiikkisensaaren. Kauppahinnaksi sovittiin 2 miljoonaa markkaa. Pankkilainan takuuna olivat seuran jäsenet ja muutama jäsen Petsamosta laittoi omakotitalonsa lainan takuuksi. Ensilään on matkaa Tampereen keskustasta n. 21 km, järviteitse 7 km.
Ensimmäinen toimintakesä oli 1948, jolloin jäsenistö otti Ensilän haltuunsa ja aloitti yhteishengen vahvistamisen. Ensilä oli meille unelma, paikka oli hyvin hoidettu polut, kukkamaat, rakennukset olivat kunnossa. Petsun pojat tulivat heti keväällä Ensilään, oli avattu maakellari mistä löytyi satoja Mensan lihasäilykepurkkia, näin vatsatkin saivat hankinnasta toisen unelman.
Päärakennus on rakennettu vuonna 1902. Ensilällä on ollut monta omistajaa, Kisatovereita ennen omistaja oli Emil ja hänen vaimonsa Gurli Jaatinen vuodesta 1932 – 1947. Ensilä on ollut ”aina” aikaansa edellä, sillä Jaatinen rakennutti ”metsän keskelle” tenniskentän ja samaan aikaan Ensilään tuli sähkö ja puhelinyhteydet. Alueella on vuonna 1898 valmistunut saunarakennus, joka edelleen toimii Ensilän ”vanhana saunana”.
Kisatoverien ottaessa Ensilän haltuunsa, alkoi voimakas majoituspaikkojen rakentaminen. Seuran hallinto antoi lupia mökkien rakentamiseen, joita alettiin välittömästi rakentaa, vuoteen 1954 oli mökkejä tehty 12 kpl, sen jälkeen on lupia saanut kolme uutta mökkiä, joita nyt on 15 kpl. Mökkiläiset olivat ns. aktiivikävijöitä ja he vastasivat pääosin Ensilän alueen ja rakennusten kunnosta. Seuran nuoret joilla ei ollut majapaikkaa, valloittivat metsän telttakylällään, telttoja oli parhaimmillaan kymmenittäin, nykyään ei telttailijoita näy, jokunen asuntovaunu on saanut tulla tilalle.
Kisatoverit joka on ollut aina monilajiseura, halusi parantaa harrastajilleen parempia olosuhteita. Vuonna 1951 seura päätti rakentaa Ensilään urheilukentän tiedustelemalla rakennuslupia ja anomalla avustuksia eri tahoilta. Vuonna 1954 syksyllä saatiin tieto, että Veikkausvoittovaroista seura saa avustuksen kentän rakentamista varten ja kenttä saatiin valmiiksi vuonna 1956, joskin siitä jäi pois juoksuradat. Kentän kunto vaihteli, oli nurmea, soraa, mättäitä ym. Vuonna 1993 kenttä sai hienon kivituhkakerroksen ja kentän käyttöaste selväsi koheni ja ruvettiin järjestämään jalkapallon nappulaturnauksia. Ensilän suojaksi vuonna 1956 perustettiin Tampereen Kisatoverit ry Kesäkotisäätiö, joka siirtyi Ensilän omistajaksi, syy säätiöimiseen tuli silloisen urheilupoliittisen epävarmuuden takia. Kolmas suuri kenttämuutos tulikin sitten vuonna 2010, kun nykyaikainen jalkapallonurmi sai tarvittavat avustuspäätökset ja kenttä sitten valmistui 2011 elokuussa.
Ensilässä on aina talkoiltu, tehty kunnostuksia alueen rakennuksien ja niiden kunnon säilyttämiseksi. Vuonna 1949 vaihdettiin pärekatto huopakattoon ja vuonna 1970 luvun alussa katto sai muovitetun peltikaton. Vuonna 1964 hirsikerran päälle laitettiin lautavuori. Päärakennuksen sisätiloja on peruskorjattu kahteen otteeseen vuosin 1966 ja 1997–1998. Silloin saatiin keittiö uudistettua ja WC-tilat tulivat päärakennukseen. Samaan aikaan tehtiin vesihuoltoon suuri investointi. Saatiin porakaivo, jonka syvyys on 150 m ja vesi tulee n. 136 metrin syvyydestä, näin palvelun taso parani aimo askeleen.
Seuran omia hankintoina porakaivon lisäksi on ns. uuden saunan rakentaminen, joka valmistui 1981 syksyllä, jonka tarkoituksena oli tuoda varoja seuratoimintaan tilauksien kautta. Vuonna 2002 rakennettu ns. mökkisauna, jonka tarpeellisuus tuli runsaiden saunatilauksien kautta. Vuonna 2008 rakennettiin uusi laivalaituri, johon nyt voi ankkuroida kaikki Näsijärven laivat.
Toimintaan Ensilässä ovat kisatoverilaiset antaneet hienon esimerkin yhteisöllisyyden toimivuudesta, alkuvuosina seuran jäseniä kävi kesäisin Ensilässä viikonloppuisin n. 200 ja loma-aikana (heinäkuu), 70 henkeä. Kaikilta edellytettiin osallistumista päivittäisiin talkoisiin, naiset pitivät paikan siistinä, olivat apuna ruokailujen järjestämisessä, hoitivat puutarhaa sekä lapsia, joita niihin aikoihin oli aika paljon. Miehille kuului kunnostustyöt, puunhakkuu, vihtojen teko, veden kanto alkuaikoina. Ensilässä on aina ollut roolit nainen piikana ja mies renkinä, joille oli tehtävät tarkoin määritelty etukäteen. On Ensilästä löytynyt monelle myös elämänkumppani ja näin saatu geenit jatkamaan Ensilän toimintaan tulevia kisatoverilaisia.
Jalkapalloilijat valloittivat Ensilän suurella joukolla, alkuvuosina kun ei ollut jalkapallokenttää, niin käytettiin Ensilän hyvää tenniskenttää höntsypaikkana. Se ei oikein kestänyt rajua touhua vaan sen 2 metrin verkkoaita rupesi repeämään ja kentän pintakin rikkui. Monta haaveria tuli, kun paljasjalkahöntsyn aikana varpaat koki kovia rautalangan kanssa. Ehkä nekin höntsyt olivat niitä juuria, jotka toivat TKT:lle menestystä 1950-luvun lopulla. A-juniorien kaksi SM-kultaa vuosina 1957 ja 1959, ja edustusjoukkueen nousu SM- sarjaan vuodeksi 1960. (tähän päivää mennessä TKT:n vuoden 1959 SM-kulta on Tampereen viimeinen). Kulttuuri kuului varsinkin viikonloppuisin Ensilän toimintaan, jos ei ollut tanssia Männikössä, niin laitettiin omat tanssit pystyyn, levysoitin esille ja savikiekot pyörimään. Joskus oli yhteislauluiltoja ja pelattiin korttia, shakkia tai muita seurapelejä (ei ollut TV:tä). Leirien järjestäminen on vuosittaista, alkuaikoina osanottajamäärä lähenteli 100 lasta, keskimäärin määrät ovat n. 50 lasta.
Nyt Ensilä elää perinteitä vaalien ja uutta kehittyvää toimintaa suunnitellen, ajat ovat muuttuneet ihmisten kiireet työolosuhteet, perheiden rakenteet, vapaa-ajan moninaisuus, varallisuus antaa haasteen löytää se kisatoverilainen, jolle voisimme antaa nämä ihanat mahdollisuudet tulla ja olla ensiläläinen. Kehittyäkseen tarvitaan muutosta ja muutoksen tekijöitä sopivassa suhteessa vanhaa unohtamatta.
Nykyään Ensilässä on vakikävijöitä n. 50 henkeä, jossa mukana lapsia n. 10. Kesäkausi alkaa huhtikuun puolivälin paikkeilla ja päättyy syyskuun lopulla, Ensilässä on emäntä paikalla viikonloppuisin ja heinäkuun kaikkina päivinä, sauna lämpiää melkein joka päivä.
Ensilä on myös vuokrattavissa erilaisiin tarkoituksiin läpi vuoden, kuten juhlat, ottelut, lentis, jalkapallo, luontopolut, kilpailut, yhdessäolotilaisuudet. Tänä vuonna varattuja tilaisuuksia on ollut 105 kertaa, vuokraajina yrityksiä, yhdistyksiä, henkilöitä.
Tampere 4.9.2013 / Eero Huhtakallio / TKT:n Puheenjohtaja 2001-2014